Karl Marx.

© Rue des Archives/IBL & Lebrecht/IBL

Karl Marx sai Euroopan pelkäämään

»Aave kulkee Euroopassa – kommunismin aave». Näillä sanoilla Karl Marx kuvasi Kommunistisessa manifestissa pelkoa, joka levisi kaikkialle Eurooppaan vallankumousvuoden 1848 aikana. Häntä itseään ajettiin kuin aavetta maasta toiseen.

lauantai 27. lokakuuta 2018 teksti Åke Steinwall

Protestiaalto alkoi Pariisista helmikuussa 1848, levisi moniin maihin ja johti useisiin vallanvaihtoihin, mutta monien pettymykseksi rikkaat luokat pysyivät yhä vallassa. Karl Marxin manifestilla ei ollut sinä vuonna muuta vaikutusta kuin että hänet karkotettiin.

Karl Marx syntyi 200 vuotta sitten Saksan Trierissä, joka muutaman vuoden takaisesta Napoleonin sodan päättymisestä asti kuului Preussiin. Sekä hänen isänsä että äitinsä isät olivat olleet juutalaisia rabbeja, mutta isä kääntyi kristinuskoon ja antoi kastaa Karlin.

18-vuotiaana Marx siirtyi Bonniin opiskelemaan filosofiaa ja kirjallisuutta. Sotilaspalveluksen hän vältti -vetoamalla "heikkoon rintaansa". Hän ei kuitenkaan ollut sairas, vaan halusi osallistua täysillä niin opintoihin kuin opiskelijarientoihinkin. Hän joutui usein tappeluihin, ja kerran hän kävi kaksintaistelun yliopiston preussilaisen jäsenen kanssa. Marx hävisi ja sai haavan silmänsä viereen. Hänen isänsä järjesti Karlin siirron Berliiniin toivoen, että hän omistautuisi opiskelulle -vakavammin.

Marx meni kihloihin vuonna 1836

Samana vuonna 1836 Karl Marx kihlasi Jenny von Westphalenin, joka oli hänen trieriläisen opiskelijakaverinsa isosisko. Jenny oli paronin tytär ja lupautunut jo Preussin armeijan vänrikille tavatessaan itseään neljä vuotta nuoremman Karlin.
Hän ihastui Karliin, vaikka tämä oli vain köyhä opiskelija, jolla oli radikaaleja ajatuksia.

Isä oli yrittänyt saada Karlin opiskelemaan lakia, mutta Karl suosi filosofiaa ja yritti jo varhain soveltaa sitä Preussin konservatiivisen yhteiskunnan kritisoimiseen. Suurissa osissa Eurooppaa kuninkaat ja aatelisto hallitsivat yhä politiikassa, vaikka teollistuminen oli luonut myös uuden, entistä vahvemman teollisuudenomistajien ja kauppiaiden luokan.

Vuonna 1836 Karl Marx kihlasi Jenny von Westphalenin.

© SPL/IBL

Marx vietti hyvin vähän aikaa yliopistossa, istui mieluummin päivät kotona lukemassa ja kirjoittamassa ja vietti illat sitten puhumalla ja juhlimalla samankaltaistensa kanssa.

Joka tapauksessa opinnot johtivat väitöskirjaan kreikkalaisista filosofeista Demokritos ja Epikuros. Kun Berliinin yliopiston konservatiivinen johto hylkäsi sen, Marx lähetti sen Jenan yliopistoon, jossa se hyväksyttiin muitta mutkitta. Saatuaan tohtorinhattunsa Marx ei ollut kiinnostunut jatkamaan akateemista uraansa pidemmälle.

Kirjoitti teollistumisesta ja demokratiasta

Hän muutti muutaman berliiniläisystävänsä kanssa Kölniin kirjoittamaan Rheinische Zeitungille, tehtailijoiden perustamalle liberaalille sanomalehdelle. Kaupungin kuppiloissa puhuttiin yhä enemmän siitä, että teollistumisen aloittamaa kehitystä olisi nyt jatkettava lisäämällä demokratiaa ja lehdistönvapautta. Näistä aiheista Marxkin alkoi sanomalehdessä kirjoittaa.

Teksteissään hän usein kritisoi konservatiivista valtaa, ja valtiollinen sensuuri pani hänet pian merkille: "Poliisi nuuhkii sanomalehden jokaista numeroa, ja jos jokin vaikuttaa epäkristilliseltä tai epäpreussilaiselta, sitä ei saisi julkaista", Marx valitti kirjeessä.

Viranomaiset kielsivät sanomalehden sen kritisoitua voimakkaasti Venäjän tsaari Nikolai I:tä.

Marx muutti Pariisiin

Tässä vaiheessa Marx tarttui ystävänsä Arnold Rugen kutsuun tulla Pariisiin, jossa tämä aikoi perustaa sanomalehden maanpaossa oleville saksalaisille. Ennen ulkomaille muuttoa hän ei voinut antaa morsionsa enää odottaa kauemmin, ja niinpä seitsemän vuoden kihlauksen päätteeksi Marx nai Jenny von Westphalenin 19.6.1843.

Engels ja Marx, etualalla Marxin kolme eloonjäänyttä tytärtä.

© Ullstein/IBL

Ruge ei halunnut ainoastaan, että Marx, kirjailija Georg Herwegh ja hän tekisivät yhteistyötä Deutsch-Französische Jahrbücher -lehdessä, vaan myös asuisivat Pariisissa yhdessä kollektiivina. Herweghin pariskunta hylkäsi tarjouksen, mutta Karl ja Jenny Marx yrittivät. Kollektiivi ei kauan kestänyt. Kahden viikon kuluttua he siirtyivät läheiseen asuntoon. Tunnollinen Ruge ei kestänyt Marxin kaoottista työpöytää, eivätkä vaimot olleet erityisen kiinnostuneita miestensä ajatuksesta, että he hoitaisivat kotityöt vuorotellen.

Myös yhteistyö sanomalehden parissa jäi lyhytikäiseksi. Ensimmäinen numero, joka sisälsi muun muassa satiirisen runon Baijerin kuninkaasta, jäi viimeiseksi. Satoja niteitä takavarikoitiin Preussissa ja useissa muissa saksankielisissä valtioissa, ja Marxin ja Rugen kerrottiin joutuvan vankilaan, jos he vielä palaisivat. Ruge päätti lopettaa hankkeen.

Friedrich Engels ja vallankumous

Syksyllä 1844 Marx teki elämänsä tärkeimmän tuttavuuden. Hän oli jo Rheinische Zeitungissa julkaissut kaksi vuotta itseään nuoremman Friedrich Engelsin tekstejä. Engelsin isä oli saksalainen tekstiilitehtailija, joka omisti tehtaita myös Englannissa. Matkalla sieltä kotiin Engels tapasi Marxin Pariisissa. Tapaamisesta kehkeytyi kymmenen päivän keskustelu maailman tilanteesta.

Engels oli tuolloin kirjoittamassa kirjaa Työväenluokan asema Englannissa. Hänen omakohtaiset kokemuksensa työläisten asemasta maailman teollistuneimmassa maassa onnistuivat vakuuttamaan Marxin siitä, että vain työväenluokka voisi mullistaa yhteiskunnan. Engelsin tapaaminen inspiroi Marxia myös opiskelemaan sitä, miten talous vaikuttaa politiikkaan kapitalistisessa yhteiskunnassa.

Marx karkotettiin Ranskasta

Marx jatkoi taloustieteestä ja filosofiasta kirjoittamista muun muassa kommunistisessa sanomalehdessä Vorwärts. Kun Ranskan viranomaiset lopettivat sen vuonna 1845 Preussin kuninkaan pyynnöstä, Marx karkotettiin ja hän asettui Brysseliin. Belgiassa hän sai oleskeluluvan sillä ehdolla, ettei julkaise mitään nykypolitiikasta.

Karl Marx sanomalehden toimituksessa.

Marx yritti perustaa lukuisia radikaaleja sanomalehtiä, mutta valtion sensuuri sulki ne. 

Kommunistien liitto

Lupaus osoittautui vaikeaksi pitää. Marx jatkoi opintojaan ja liittyi maan muihin radikaaleihin saksalaisiin. Engelskin muutti Brysseliin, ja molemmat liittyivät salaiseen sosialistiseen järjestöön nimeltä Oikeamielisten liitto. Marx ja Engels väittivät, että liitosta on tultava virallinen poliittinen organisaatio, jotta se voisi voittaa työväenluokkaisia kannattajia ja näin mullistaa yhteiskunnan. 1847 he osallistuivat Kommunistien liiton muodostamiseen. Jäsenet olivat etupäässä Brysselissä, Lontoossa ja Pariisissa maanpaossa olevia saksalaisia.

”Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!”

Marxille ja Engelsille annettiin tehtäväksi kirjoittaa liiton manifesti, joka selittäisi, mitä sen jäsenet kommunismilla tarkoittavat. Julkaisua odottivat monet pienet ryhmät, jotka pyrkivät luomaan yhteiskuntaa, jossa kaikki vapaaehtoisesti luopuisivat yksityisomistuksesta. Marx taas oli sitä mieltä, että koska ihmiset aina painottivat omia taloudellisia etujaan, yhteiskunta voisi muuttua vain, jos proletaarit eli työväenluokka mobilisoitaisiin tekemään vallankumous, joka jakaisi vallan ja rikkaudet uusiksi. Koska hän myös uskoi, että tällaisen vallankumouksen oli oltava kansainvälinen, hän lopetti Kommunistisen manifestin sanoilla "Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!".

Kapinointia vuonna 1848

Manifestin julkaisua seuraavana päivänä kapinat puhkesivat Pariisissa. Manifesti ei niitä kuitenkaan laukaissut, vaan se, että protestoijien tapaaminen Ranskan kuningas Ludvig Filip I:n kanssa pysäytettiin väkivaltaisesti.

Vuoden 1848 poliittiset levottomuudet auttoivat tekemään Kommunistisen manifestin tunnetuksi. Karl Marx kirjoitti Deutsche Brüsseler Zeitungissa innoissaan siitä, kuinka poliittinen levottomuus levisi Ranskasta muihin Euroopan maihin. Artikkelin jälkeen hän sai 24 tuntia aikaa lähteä Belgiasta. Ennen kuin he ehtivät lähteä maasta, Karl ja Jenny Marx pidätettiin syytettynä yrityksestä aseistaa kapinallisia.

Berliinissä ja monissa muissa kaupungeissa puhkesi raakoja levottomuuksia 1848. 

© Lebrecht/IBL

He viettivät tyrmässä vain yhden yön, minkä jälkeen pari matkusti Pariisiin. Engels tuli perässä, ja 21. maaliskuuta 1848 he alkoivat levittää lehtisiä, joissa esitettiin neljä kommunistien vaatimusta: progressiivinen tuloverotus, vapaat koulut, kansallistetut pankit ja kaikkien viestintävälineiden valtion omistus.

Marxin sanomalehti lakkautettiin

Myöhemmin samana vuonna Marx muutti Kölniin perustamaan sanomalehden rahoilla, jotka oli perinyt isältään. Muitakin osakkeenomistajia oli, mutta monet heistä vetivät tukensa pois, kun Marxin tekstit muuttuivat aina vain radikaalimmiksi. Poliisi teki toimitukseen ratsioita, ja Marx vietiin toistuvasti oikeuteen. Kun Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV keväällä 1849 päästi valtaan konservatiivisemman hallituksen, Marxin lehti suljettiin ja hän joutui jälleen pakenemaan.

Palattuaan Pariisiin hän huomasi, että konservatiivinen hallitus oli ottanut sielläkin vallan ja alkanut vaientaa oppositiota. Kaupunkiin iski koleraepidemia, ja Karl siirtyi perheineen Lontooseen.

Engels huolehti Marxin perheestä

Jenny synnytti parin neljännen lapsen pian Lontooseen saapumisen jälkeen. He asettuivat Chelseaan mutta joutuivat siirtymään halvemmille alueille, koska Marxilla oli hyvin vaatimattomat tulot. Kerta toisensa jälkeen apuun riensi varakas Engels, joka lainasi rahaa ystävälleen. Lainoja hän ei koskaan vaatinut takaisin. Engels, joka työskenteli isänsä firmalle Manchesterissa, lähetti joskus kirjekuorissa puolikkaita seteleitä, jotta kukaan ei voisi käyttää rahoja vaikka nappaisikin ne.

Marx perusti Lontooseen Kommunistisen liiton uuden päämajan, mutta organisaatio hajosi pian kahteen osastoon. Toiset halusivat suorittaa aseellisen vallankumouksen heti, mutta Marxin ja Engelsin mukaan poliisi pystyisi pysäyttämään sen saman tien. He kannattivat epäsuoraa menettelyä tekemällä yhteistyötä liberaalien kanssa. Yhteiskunta tulisi ensin demokratisoida ottamalla käyttöön yleinen äänioikeus.

Napoleonin patsas on kaadettu toukokuussa 1871. Pariisin kommuuni hallitsi pääkaupunkia ranskalais-saksalaisen sodan jälkeen joitakin viikkoja. 

© ADOC/Corbis/Getty

Pääoma julkaistiin vuonna 1867

Marx väitti, että vallankumous puhkeaa vasta kun kansainvälinen talous romahtaa. Vakuuttaakseen maailman siitä, että näin tapahtuisi, hän jatkoi taloustieteiden opiskelua. Hän halusi kuvata suuressa teoksessa, miten kapitalismi toimi ja kulki kohti tuhoaan. Das Kapitalin eli Pääoman ensimmäinen osa julkaistiin lopulta vuonna 1867.

Tuolloin Marx oli tehnyt jo kolme vuotta työtä Ensimmäisen internationaalin kanssa – ranskalaisten ja saksalaisten työläisyhdistyksen, joka tähtäsi luokattomaan yhteiskuntaan. Kun ranskalais-saksalainen sota puhkesi 1870–71, ihanne näytti Marxinkin yllätykseksi toteutuvan Pariisissa, jonka työläiset valtasivat hallitusjohtaja Adolphe Thiersin antauduttua saksalaisille. Kansalaishallitus tunnetaan Pariisin kommuunina, ja suuri osa sen jäsenistä kuului myös Ensimmäiseen internationaaliin.


Kirjoitus Pariisin kommuunista

Marx sai tehtäväksi laatia kirjoituksen Pariisin kommuunista mutta ei saanut sitä tehtyä, ennen kuin Thiers murskasi Pariisin kommuunin saksalaisten avustuksella 27.5.1871. Marxin Kansalaissota Ranskassa ilmestyi kolme päivää myöhemmin.

Kirjoituksen jälkeen Marx kuvattiin hämähäkkinä kansainvälisessä vallankumouksellisten verkossa, joka oli järjestänyt Pariisin kapinan. Saksan suurlähettiläs vaati Marxia pidätettäväksi, mutta Englannin ulkoministeri vastasi, ettei Marx ollut rikkonut Britannian lakeja ja että hänen "sosialistiset näkemyksensä eivät ole saaneet otetta tämän maan työläisistä".

Ulkoministeri oli oikeassa. Vaikka Marx oli asunut yli 20 vuotta Lontoossa, hän oli melko tuntematon brittiläisten keskuudessa. Hän oli kirjoittanut lähinnä saksalaisiin, ranskalaisiin ja amerikkalaisiin sanomalehtiin, ja harvoja hänen kirjoituksiaan oli käännetty englanniksi.

Engels viimeisteli Pääoman

Marx pettyi Pariisin kommuunin tappioon. Hän kirjoitti Pääoman toista osaa, mutta ei koskaan nähnyt sitä julkaistuna. Työtä viivästyttivät terveysongelmat, sekä omat että muiden perheenjäsenien. Marx kuoli 1883. Engels viimeisteli Pääoman toisen ja kolmannen osan. Työväenliike voimistui Euroopassa, mutta suurin osa siitä valitsi vaiheittaisten uudistusten polun vallankumouksen sijasta

Ehkä sinua kiinnostaa...