Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäinen maailmansota
Ensimmäisen maailmansodan alku
Serbinationalisti Gavrilo Princip ampui 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin arkkiherttuan Frans Ferdinandin ja tämän vaimon Sophien Sarajevossa. Näin alkoi ensimmäinen maailmansota – kahdesta pistoolinlaukauksesta.
Itävallan hallitus piti Serbiaa vastuullisena attentaatista, ja 28. heinäkuuta 1914 Itävalta julisti sodan Serbialle. Hieman sen jälkeen Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa tunkeutui puolueettomaan Belgiaan, mikä kirvoitti niin Venäjältä, Britannialta kuin Ranskaltakin sodanjulistuksen.
Ranskan–Preussin sodan päättymisestä vuodesta 1871 Euroopassa vallinnut harmonia muuttui seuraavien neljän vuoden aikana valtavaksi sekasorroksi.
Britannian ulkoministeri puki sen sanoiksi sodan sytyttyä: ”Valot sammuvat kaikkialta Euroopasta, eivätkä ne tule syttymään enää meidän elinaikanamme.”
Ensimmäisen maailmansodan aseet
Myrkkykaasu oli ensimmäisen maailmansodan superase
Putin pommitti ukrainalaisia kauhujen aseella
Sukellusvene oli ensimmäisen maailmansodan armoton tappaja
Amatöörilentäjät hallitsivat ilmatilaa ensimmäisessä maailmansodassa
Ensimmäisen maailmansodan juoksuhaudat
”Juoksuhaudat olivat kammottava näky. Ruumiita makasi kasoissa päällekkäin.
En uskonut koskaan pääseväni eroon mätänevien ruumiiden löyhkästä.” Näin kirjoitti brittiläinen kapteeni Leeham kokemuksistaan Sommen taistelussa Pohjois-Ranskassa. Elämä liejuisissa, tautien piinaamissa juoksuhaudoissa oli varsinainen helvetti maan päällä.
Vihollisen konekiväärit tappoivat nuoria miehiä, kranaatit räjäyttivät heitä kappaleiksi, ja moni kuoli nälkään, vammoihin tai tauteihin.
Juoksuhaudat toimivat linnoituksina vihollisen tykistöä vastaan länsirintaman taisteluissa. Maailmansodan aikana kaivettiin kaikkiaan 40 000 kilometriä juoksuhautoja. Vain harva selvisi niistä hengissä.