Elsie Knocker ja Mairi Chisholm ajavat ambulanssiaan pommitetun Pervysen läpi vuonna 1916.

© Getty

Pervysen enkelit riskeerasivat elämänsä länsirintamalla

Luodinkantaman päässä belgialaisten etulinjasta Elsie Knocker ja Mairi Chisholm kamppailivat auttaakseen sotilaita. Ensimmäisen maailmansodan »Pervysen enkelit» lähtivät joskus jopa linjojen väliselle ei-kenenkään-maalle pelastamaan haavoittuneita.

perjantai 25. toukokuuta 2018 teksti Emma Bergman

Englantilainen lentokone lentää juoksuhautojen yli rintamassa kiinni olevan Pervysen kylän laidalla. Se lentää niin matalalla, että brittiläiset sairaanhoitajattaret Elsie Knocker ja Mairi Chisholm näkevät pilotin kasvot ennen kuin kone syöksyy rintamalinjojen välissä olevaan ojaan. Hoitajat juoksevat koneen luo katsomaan, onko lentäjä vielä elossa. He ehtivät sinne ennen saksalaisia sotilaita.

Saksalaiset huutavat ja kysyvät, onko pilotti haavoittunut. ”Kyllä, mitä helvettiä luulet sellaisen alastulon jälkeen? Tietenkin hän on haavoittunut, ja me aiomme ottaa hänet!” vastaa Elsie. Saksalaiset tyytyvät vastaukseen, mutta ottavat koneen. Naiset ottavat mukaansa lentäjän, joka todellisuudessa on haavoittumaton.

Molemmat naiset saivat urhean toimintansa ansiosta myöhemmin brittiläiset Military Medal -kunniamerkit. 

Lentävät ambulanssijoukot

Elsie Knocker ja Mairi Chisholm olivat tutustuneet toisiinsa ennen sotaa naisille tarkoitetussa moottoripyöräkerhossa. Molemmat pitivät kovasta vauhdista, mutta muutoin he tulivat eri maailmoista.

Elsie oli 30-vuotias sairaanhoitaja, jolla oli pieni poika. Hän oli eronnut väkivaltaisesta miehestään, mutta sanoi olevansa leski välttääkseen hankalat kysymykset. Mairi oli vain 18 ja tuli perheestä, joka pyöri kuninkaallisissa piireissä. Sodan puhjettua hän lähti kotoaan työskennelläkseen vapaaehtoisena Lontoossa. Siellä rekrytoitiin naisia Belgiassa palvelevaan Flying Ambulance Corps -yksikköön. 

Palkkioksi ponnisteluistaan naiset saivat Belgian kuninkaalta kunniamerkit.

Kenttäsairaala Pervysen rintamalle

Ambulanssiyksikkö saapui Belgiaan 25. syyskuuta. Se sai tehtäväkseen hakea rintamalta haavoittuneita sotilaita. Saksalaiset etenivät niin nopeasti, että yhtäkkiä naiset löysivät itsensä vihollislinjojen takaa ja saivat todistaa sodan kauhuja. Turhautuneina Knocker ja Chisholm huomasivat, että monet haavoittuneet kuolivat matkalla sairaalaan. He päättivät perustaa kenttäsairaalan rintamalle.

Naiset avasivat yhdistetyn ensiapuaseman ja soppakeittiön strategisesti tärkeässä Pervysen kylässä 20.11.1914. Epätoivoisessa puolustustaistelussaan belgialaiset olivat päästäneet läheisen Yser-joen tulvimaan, ja Pervyse oli 100 metrin päässä tulvivasta etulinjasta. Läpi sodan saksalaiset yrittivät vallata kylää, ja se muuttui pian rauniokasaksi. 

Soppaa juoksuhaudoissa värjötteleville sotilaille

Naiset asettuivat pommien runnoman talon kellariin. He raahasivat sinne lieden ja levittivät lattialle olkia nukkumista varten. Pohjakerroksen raunioiden keskellä seisoi hylätty piano, ja hoitajat soittivat tanssimusiikkia potilaiden iloksi. Monet sotilaat sairastuivat juoksuhautojen kehnoissa oloissa.

Koska talo oli lähellä rintamaa, riski vihollisen luodeista pakotti naiset vaihtamaan asumustaan kahteen kertaan Pervysessä.

Elsie Knocker ja Mairi Chisholm nousivat kello kuusi keittämään suuret määrät kaakaota ja keittoa. Joka aamu he veivät pimeydessä keittoa kylmissä juoksuhaudoissa värjötteleville sotilaille. Joskus Saksan vartiosotilaat puhuttelivat heitä ja kysyivät, keitä he olivat ja mitä olivat tekemässä. Elsie vitsaili heidän kanssaan ja kysyi, haluaisivatko he kaakaota. 

Haavoittunutta belgialaissotilasta hoidetaan Pervysessä 1917. 

© Imperial War Museum

Pervysen enkelit

Sairaanhoitajattarien työ oli lahjoitusten varassa, ja niinpä he tasaisin väliajoin matkustivat Englantiin keräämään rahaa. Lehdistö nosti heidät sankareiksi, ja heitä alettiin kutsua ”Pervysen enkeleiksi”. 

Belgian kuningas Albert I kävi vierailulla

Maaliskuussa 1915 Belgian sodanjohto kielsi naispuoliselta sairaanhoitohenkilökunnalta pääsyn etulinjaan sodan kamaluuden vuoksi. Mairi Chisholmin ja Elsie Knockerin kohdalla tehtiin kuitenkin poikkeus tunnustuksena heidän suurista ponnisteluistaan. Maaliskuussa 1916 heidän asemapaikallaan vieraillut Belgian kuningas Albert I antoi heille kunniamerkit.

Kuningas Albert oli läsnä myös silloin, kun Elsie avioitui belgialaispilotin, paroni Harold de t´Serclaes’n kanssa. Paroni kuului erääseen maan vanhimmista suvuista. Mairi pelkäsi, että Elsie jättäisi Pervysen, mutta tuore paronitar ei luopunut tehtävistään vaan tyytyi tapaamaan Harlodia silloin, kun molemmilla oli lomaa. Rakkaus ei kuitenkaan kestänyt sodan loppuun. Kun paroni kuuli, että Elsie oli eronnut, parille tuli välirikko. 

Saksan offensiivi 1918

Kun haavoittuneet olivat saaneet ensiavun ja parhaassa tapauksessa vähän lepoa, naisten oli ajettava heidät rikkipommitettuja teitä pitkin 15 kilometrin päässä olleeseen kenttäsairaalaan. Kuljetukset tehtiin usein yöllä, mutta ammutuksi tulemisen riski oli silloinkin olemassa. Monesti yön aikana oli tehtävä useita matkoja, ja välillä auto päätyi ojaan tai kranaatin tekemään kuoppaan. Haavoittuneet putoilivat ja huusivat tuskissaan auton takaosassa. 

Sairaanhoitajattaret hakeutuvat suojaan saksalaisten pommittaessa Pervyseä vuonna 1917. 

© Imperial War Museum

Kolme vuotta Elsie Knocker ja Mairi Chisholm selvisivät haavoittumatta, mutta sitten koitti heidän vuoronsa. 15. maaliskuuta 1918 saksalaiset alkoivat pommittaa Pervyseä voimakkaasti hyökkäystä valmistellessaan. Elsie ja Mairi suojautuivat korviahuumaavalta pommitukselta ahtaaseen pommisuojaan yhdessä potilaiden ja lääkäreiden kanssa. 

Kaasuisku Pervyseen

Kulkureitti, jota käytettiin potilaiden siirtämiseen ensiapupaikalle oli murskana, ja kranaatinsirpaleet täyttivät ilmanvaihtoaukot. Naiset yrittivät asettaa kaasunaamareita, mutta ne olivat niin epämukavat ja kömpelöt, että he luopuivat yrityksestä. Aikaisin maaliskuun 17. päivän aamuna ensiapupaikan ovelle iski arsiinikaasukranaattikeskitys. Elsie oli juuri menossa etsimään haavoittuneita, kun hän yhtäkkiä tunsi kuin köyden kuristavan itseään. Mairi pyöri lattialla. Heidän pieni koiransa Shot tuli Elsien luo ja tuijotti emäntäänsä kummissaan. Shot nuolaisi Elsien kättä ja kuoli. Ensimmäistä kertaa Elsie tunsi vihaa vihollista kohtaan. Naiset vietiin sairaalaan kärrykyydillä, sillä ambulanssi oli tuhoutunut pommituksessa. Elsien matka jatkui sairaalasta Englantiin erityishoitoon. 

Sairaala suljettiin

Mairi palasi Pervyseen mutta joutui toiseen kaasuhyökkäykseen, josta kuitenkin selvisi. Pian sen jälkeen Belgian sodanjohto sulki kenttäsairaalan, ja naisten työ rintamalla päättyi. Toisen maailmansodan aikana molemmat palvelivat RAF:n apujoukoissa. Elsie Knocker kuoli vuonna 1978 ja Mairi kolme vuotta myöhemmin.

Ehkä sinua kiinnostaa...