Mustat SS-univormut suunnitteli Hugo Boss.

© Hulton/Keystone/Getty

Viisi yritystä, jotka rikastuivat sodalla

Sota aiheuttaa suurta kärsimystä – mutta tekee joistakin myös hyvin varakkaita. Tienestit painavat joskus omistajille enemmän kuin yrityksen saama huono maine. Tässä on viisi yritystä, jotka liittyvät historiallisiin konflikteihin.

lauantai 11. marraskuuta 2017 teksti Magnus Västerbro

1. Hugo Boss valmisti SS-univormuja

Saksalainen vaateyritys Hugo Boss valmisti 1930-luvun alusta lähtien Saksan natsipuolueen univormut, muun muassa pahamaineiset mustat SS-univormut. Yhtiön perustajasta Hugo Bossista tuli puolueen jäsen jo 1931, kaksi vuotta ennen Adolf Hitlerin nousua valtaan. Toisen maailmansodan aikana Boss hyödynsi sotavankeja ja pakkotyötä. Erään historioitsijan mukaan kaikki yhtiön sodanaikaiset johtajat olivat omistautuneita natseja.

Sodan jälkeen Hugo Boss itse luokiteltiin aktiiviseksi natsipuolueen tukijaksi, hänet syrjäytettiin yrityksensä johdosta ja tuomittiin suuriin sakkoihin. Kun hän kuoli vuonna 1948, yhtiön johtoon nousi hänen vävypoikansa Eugen Holy. Yritys valmisti jonkin aikaa muuntyyppisiä univormuja muun muassa Saksan postilaitokselle, ja alkoi sitten myydä pukuja, joista on sittemmin tullut maailmankuuluja.

Maa: Saksa

Aika: 1930- ja 1940-luku

Mitä: Valmisti univormuja SS:lle

Napalmipommeja Vietnamin sodasta vuodelta 1966. Dow Chemical valmisti sekä napalmia että Agent Orangea.

© AP/TT

2. Dow Chemical tuhosi Vietnamia

Vietnamin sodan aikana Yhdysvallat käytti siviili- ja sotilaskohteita vastaan laajalti napalmipommeja. Nämä pommit aiheuttavat vakavia palovammoja, eikä niitä kansainvälisen oikeuden mukaan saisi käyttää siviilejä vastaan. Niiden päätoimittaja oli amerikkalainen kemianyhtiö Dow Chemical, joka nykyään on yksi suurimmista alan yrityksistä.

Yhtiö tuotti myös Agent Orangea, kasvimyrkkyä, jota käytettiin tuhoamaan puustoa laajoilla metsäalueilla, joilla Yhdysvaltoja vastaan taistelleet Viet Cong -sissit pitivät tukikohtiaan. Kasvimyrkkypommitukset olivat osa Ranch Hand -nimen saanutta operaatiota, jonka tarkoituksena oli tehdä sisseille mahdottomaksi piiloutua metsiin sekä samalla vaikeuttaa siviiliväestöä hankkimasta elantonsa näillä alueilla – tällä tavoin oli tarkoitus viedä Viet Congin toiminnalta pohja pois.

Noin neljän miljoonan vietnamilaisen arvellaan joutuneen kärsimään Agent Orangesta. Punaisen Ristin mukaan noin miljoona ihmistä sai enemmän tai vähemmän vakavia terveysongelmia, joihin kuului muun muassa keskenmenoja ja epämuodostumia lapsilla. Dow Chemical puolusteli toimintaansa sanomalla, että sen "ensisijainen velvollisuus oli totella hallitusta".

Maa: USA.

Aika: 1960- ja 1970-luku

Mitä: Valmisti napalmia ja myrkkyä, joita käytettiin Vietnamissa

Henry Ford sai vuonna 1938 palvelusmitalin natsi-Saksalta.

© Bettmann/Getty

3. Ford varusti natsi-Saksaa

Toisen maailmansodan aikana autoyhtiöt kuten Ford ja General Motors esiintyivät syvästi isänmaallisina, "demokratian arsenaalin" valmistajina, koska ne valmistivat ajoneuvoja, joita sotateollisuus tarvitsi. Jälkeenpäin on kuitenkin osoitettu, että ne varustivat myös laajasti Yhdysvaltain vastustajaa, natsi-Saksaa. Tämä tapahtui pääasiassa saksalaisten tytäryhtiöiden välityksellä 1930-luvulla, jolloin Saksan sotavoimia rakennettiin.

Vielä sodan puhjettuakin Fordin johto Yhdysvalloissa salli sen saksalaisen tytäryhtiön jatkaa yhteistyötä Saksan armeijan kanssa. Niinpä amerikkalaissotilaat saivat vuoden 1944 maihinnousun jälkeen hämmästellä Euroopassa sitä, että Saksan armeija käytti usein samoja kuorma-autoja ja rekkoja kuin he itse. On myös näyttöä siitä, ettei esimerkiksi Fordin tuki Saksan asevoimille ulottunut vain ajoneuvoihin – monimutkaisten kauppasopimusten kautta he tekivät Saksalle pitkään mahdolliseksi tuoda maahan olennaisia hyödykkeitä kuten kumia.

Fordin perustaja Henry Ford oli piintynyt antisemiitti. Hän otti 75-vuotispäivänään vuonna 1938 vastaan mitalin natsi-Saksan hyväksi tekemästään työstä.

Maa: USA.

Aika: 1930- ja 1940-luku

Mitä: Myi ajoneuvoja ja tarvikkeita Saksalle

De Beers osti ”veritimantteja” Angolasta ja rahoitti Unitaksen sissisotaa.

4. De Beersin timanttikauppa toi rahaa sissien kirstuun

Timantit ovat erittäin arvostettuja kaikkialla maailmassa, mikä on tehnyt De Beersistä hyvin voittoisan yrityksen. Brittiläinen imperialisti Cecil Rhodes perusti De Beersin vuonna 1888 hyödyntämään Etelä-Afrikassa etenkin Kimberleyn kaupungin lähistöllä tehtyjä timanttilöydöksiä. Yhtiön kaivosintresseillä oli myös vahva rooli buurisodan puhkeamisessa vuonna 1899.

Timanttilöydökset osoittautuivat valtaviksi, ja De Beers nousi ajan myötä hallitsemaan maailman timanttikauppaa, eikä vain kaivostoiminnan vaan myös jakelun osalta. Enimmillään yhtiö hallitsi 80 prosenttia maailman timanttimarkkinoista.

Samaan aikaan yhtiötä ovat jatkuvasti ympäröineet huhut, että se tukee erilaista laitonta toimintaa, erityisesti sellaista, joka liittyy "veritimanttien" käsitteeseen. Käsitteellä viitataan timantteihin, joita louhitaan järkyttävissä olosuhteissa, tai timantti­esiintymiin, jotka johtavat verisiin sotiin. Yksi selvimpiä esimerkkejä on Angola, jossa kapinallisryhmä Unitan vetäjä Jonas Savimbi pyöritti 1990-luvulla laajamittaista timanttien salakuljetusta rahoittaakseen sissisotaansa. De Beers myönsi myöhemmin, että se oli ostanut timantteja Angolasta toisen yhtiön välityksellä, mutta kiisti tienneensä niiden olevan "veritimantteja". Sittemmin on otettu käyttöön kansainvälinen säätely, jolla pyritään ohjaamaan maailmanmarkkinoiden timanttikauppaa niin, etteivät timantit tulisi sota-alueilta. Monet ovat kuitenkin väittäneet, että niin De Beers kuin moni muukin alan toimija kiertää säännöstöjä.

Maa: Angola ja Etelä-Afrikka

Aika: 1990-luku

Mitä: Myi niin kutsuttuja veritimantteja

Syytettyjen penkki oikeudenkäynnissä, jossa IG Farbenin johtoa syytettiin sotarikoksista. 

© Spiegl/Ullstein/Getty

5. IG Farben ja holokausti

Kemian ja lääketeollisuuden konserni IG Farbenilla oli tärkeä rooli natsi-Saksan taloudessa. Toisen maailmansodan jälkeen kävi ilmi, että yritys osallistui aktiivisesti Saksan sotavalmisteluihin muun muassa suunnittelemalla ennen Puolan ja Tsekkoslovakian miehityksiä, mitkä maiden teollisuuslaitoksista tulisi takavarikoida ja siirtää saksalais­omistukseen.

IG Farben oli myös yksi niistä yrityksistä, jotka eniten hyödynsivät juutalaisia vankeja, myös Auschwitzissa. IG Farbenin omistava yritys valmisti Zyklon B -myrkkykaasua, jota käytettiin Saksan keskitysleirien joukkomurhiin. IG Farbenin oikeusjutussa, joka oli osa Nürnbergin oikeudenkäyntiä sodan jälkeen, 23 IG Farbenin johtajaa asetettiin oikeuden eteen osallisuudesta useisiin natsien rikoksiin. 12 heistä tuomittiin vankeuteen, mutta yksikään ei istunut vankilassa yli kolmea vuotta.

IG Farben -konserni jaettiin sodan jälkeen pienempiin osiin. Yksi näistä oli Bayer AG, joka on nykyään maailman johtavia kemianteollisuuden yrityksiä.

Maa: Saksa

Aika: Toinen maailmansota

Mitä: Osallistui aktiivisesti joukkotuhontaan

Ehkä sinua kiinnostaa...