Espanjalaiset sotilaat tappoivat tuhanisia mayaintiaaneja hyökätessään 1500-luvulla.

© AKG/North Wind Picture Archives/Scanpix

Mayat hallitsivat tuhansia vuosia

Mayavaltakunta hallitsi Keski-Amerikkaa useiden tuhansien vuosien ajan. Kulttuurille olivat tunnusomaisia lukutaito ja kehittynyt astronomia mutta myös ihmisten uhraaminen.

keskiviikko 29. marraskuuta 2017 teksti Helene Gustafsson

Ihmiset tungeksivat pyhän lähteen ympärillä Chichen Itzan kaupungissa, joka sijaitsee tämän päivän Meksikossa. Kaikki ovat tulleet todistamaan suunniteltuja ihmisuhrauksia. Jännittyneenä odotuksesta he katsovat, kuinka pitkä köysi sidotaan uhrien vartalon ympärille, ja samalla hetkellä, kun savu alttarilla hälvenee, yhteensidotut ihmiset sysätään reunan yli. Kuolinhuudot kaikuvat pitkin kalkkikiviseiniä uhrien syöksyessä syvään vihreään veteen. Katselijat astuvat heti muutaman askelen taaksepäin. Nyt toivottiin, että jumalat on lepytetty.

Cenote Sagradon uhripaikka

Kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka hirvittävät uhrausrituaalit oikeastaan toimitettiin 900-luvulla. Erästä lähdettä, (espanjaksi Cenote Sagrado) tutkittaessa löydettiin keramiikan ja kiviesineiden lisäksi suuria määriä ihmisluita, jotka todistavat uhrauksien tapahtuneen juuri täällä. Tiedossa on myös se, että mayakansa löi uskonnollisista syistä suonta muun muassa sukuelimistä. Espanjalaiset pitivät tapaa täysin vastenmielisenä ja lakkauttivat sen heti saapuessaan maahan 1500-luvulla. 

Mayojen korkeakulttuuri

Termi maya viittaa ihmisiin Väli-Amerikan alueella, johon kuuluvat nykypäivän Meksiko, Guatemala, Belize ja Honduras. Alueen kansalla oli yhteinen kieli ja osittain myös kulttuuri, joskin jokaisella mayaheimolla oli omat perinteensä. Mayaimperiumin suuruusaika kesti tuhansia vuosia, ja se muodostui ainakin 80 kaupunkivaltiosta. Menestyksekkäimmät kaupungit olivat Tikal Guatemalassa ja Palenque Meksikossa, ja niiden kuninkailla oli jumalan asema.

Mayakansa eli lähinnä maanviljelyksellä. Perusravintona olivat maissi ja pavut. Ihmiset osasivat lukea, ja heillä oli kehittynyt kuvakieli, mutta ennen kaikkea heidät tunnettiin sivistyneinä matemaatikkoina ja astronomeina. Astronomia ja uskonto olivat saman asian kaksi eri puolta, sillä mayat pitivät taivaankappaleita ihmisten elämään vaikuttavina jumalina. 

Tuhannet ihmiset kerääntyivät katsomaan pallopeliä nimeltä pok-a-tok.

© National Geographic

Jumalien lepyttämiseksi ja universumin tasapainon säilyttämiseksi suoritettiin säännöllisesti ihmisten uhrausta. Kuten atsteekeilla myös maya-papeilla oli tapana harrastaa verisiä rituaaleja, joissa sydän kiskottiin uhrin rinnasta. Toiset uhrit hukutettiin erityisiin vesireikiin. 

Pok-a-tokia sodan sijaan

Myös pallopeli pok-a-tok oli yhdistetty uskontoon. Pelaajien hengissä selviäminen riippui täysin pelin kulusta. Erilaista urheilulajia on pidetty eri mayaheimojen tapana selvittää konflikteja sotimisen sijaan. Häviäjät uhrattiin usein jumalille.

Säännöt eivät ole täysin tiedossa, mutta kaksi 2–7 pelaajan joukkuetta taisteli toisiaan vastaan pitämällä palloa pelissä lanteiden avulla. Joukkueet saivat pisteitä, kun pallo kulki pitkittäin asetettuun renkaaseen, joka oli kiinnitetty pallokentän seinälle. Pallo oli tehty kumista, ja se painoi yhtä paljon kuin keskimäärin vesimeloni painaa. Onnettomuudet olivat tavallisia, ja pelaajat, jotka lähes poikkeuksetta olivat miessotureita, pitivät tämän takia kypärää ja muita suojia. Mayaintiaanien alueelta on löytynyt jäänteitä sadoista pallokentistä, ja näistä suurin Chichen Itzasta.


Useita erilaisia kalentereita

Mayaintiaanien astronomiset tiedot eivät liittyneet vain uskontoon. Kehittynyt matematiikka, jota tarvittiin kalenterilaskelmiin, oli käytössä myös kauppatavaran arvon laskemiseen. Järjestelmä oli niin pitkälle mietitty, että maya saattoi luoda minkä tahansa numeron kolmesta eri symbolista; piste oli ykkönen, vaakasuora viiva oli viitonen ja lisäksi käytössä oli symboli nolla. Mayat ovat ensimmäinen tunnettu lukua nolla käyttänyt sivilisaatio.

Mayaintiaanin kalenterijärjestelmä oli hyvin kehittynyt, ja se muodostui useasta kalenterista. Mayakalenteri, joka muistuttaa hieman nykyistä länsimaissa käytettyä kalenteria, on haab, joka muodostuu 365 päivästä. Tämä osoittaa, että mayoilla oli käytännössä oikea käsitys aurinkovuoden pituudesta. Rituaalien yhteydessä käytettiin tzolkin-kalenteria, mutta kalentereista mystisin oli nimeltään baktun, ja sen ajanjakso kesti 394,26 aurinkovuotta.

Mayakansan eri kalentereista haab (ylhäällä) seurasi aurinkovuotta.

© Thinkstock

Kuuluisan väärinkäsityksen takia ennustettiin, että maailma tuhoutuu joulukuussa 2012, kun pitkänlaskun suuri kierros täyttyy. Kyseessä on kuitenkin se, että baktun 13 päättyy ja alkaa baktun 14.

Tuhansien vuosien historia

Mayakansalla on yli 2500 vuotta vanha kulttuuri, mutta maan kukoistusaika kesti pääasiassa muutamia satoja vuosia vuoden 250 jälkeen. Silloin rakennettiin monet upeat rakennukset ja temppelit, joita alueella on edelleen jäljellä.

Noin vuonna 770 valtakunta alkoi natista liitoksistaan. Kuninkaallisen eliitin poliittinen ja taloudellinen valta väheni erityisesti etelän alavalla alueella, nykyisessä Guatemalassa, Belizessä ja osissa Jukatanin niemimaata Meksikossa.

Moni muutti pohjoiseen, jossa useat mayakaupungit jatkoivat kukoistustaan satoja vuosia. Sellainen oli Chichen Itza.

Tutkijat eivät ole päässeet yksimielisyyteen imperiumin tuhoon johtaneista syistä. Mahdollisia selityksiä ovat kuitenkin sisäiset sodat ja kapinat tai ulkoiset olosuhteet, kuten maanjäristykset, ilmastonmuutos ja kuivuus. Loppu saattoi myös johtua siitä, että mayaintiaanit köyhdyttivät maan maanviljelyksellään. Oletettavasti on olemassa useita syitä siihen, että menestyksekäs sivilisaatio tuhoutui täysin.

Espanjalaiset kukistivat mayat

Syy lopulliseen romahdukseen 1500-luvulla on kuitenkin nähtävissä. 1400-luvulla, kun Konstantinopoli joutui turkkilaisten käsiin ja Jeanne d'Arc poltettiin roviolla Rouenissa, mayaimperiumissa raivosi sisällissota. Seurauksena valtakunta heikkeni entisestään. Espanjalaisten saapuessa maahan 1500-luvulla he ottivat haluamansa. He valloittivat maan helposti ja käyttivät hyväkseen sen väestöä päästäkseen käsiksi alueen arvokkaisiin luonnonvaroihin.

Mayaintiaanien nuolet ja keihäät eivät pärjänneet espanjalaistykkejä vastaan. Pian maa suorastaan putosi vihollisen syliin. Paikallisväestö pakotettiin vieraan uskonnon piiriin, elintavat turmeltuivat ja tarttuvat taudit levisivät nopeasti. Kesti 170 vuotta, ennen kuin kunnes espanjalaiset olivat saaneet maan täysin valtaansa. Viimeinen paikka, Tayasal nykyisessä Guatemalassa, sijaitsi syvällä viidakossa ja espanjalaiset pääsivät siihen käsiksi vasta 1697. 

Ehkä sinua kiinnostaa...