Maailma haltuun terrorin avulla

Irlannin verinen historia on pitkä. Tänä vuonna on kulunut tuhat vuotta siitä, kun ensimmäinen yritys maan yhdistämiseksi estettiin taistelussa, jossa...

Timur Lenk yritti yhdistää pirstaloituneen mongolivaltakunnan 1300-luvulla. Hänen laajojen valloitustensa ainoa pysyvä tulos oli kuitenkin maine eräänä historian verenhimoisimmista hallitsijoista.

Teksti Bo Eriksson

Multanin kaupungin ulkopuolella Intiassa oli kaksi armeijaa. Intian sotajoukkoon kuului tuhansia ratsastajia, jalkamiehiä ja sotanorsuja. Samalla hetkellä, kun sotilaiden ja norsujen rivit lähtivät eteenpäin, jousimiehet ampuivat nuolikuuron vihollisen jalkamiesten, ratsastajien ja kameleiden ylle. Intialaisten norsut eivät juuri näyttäneen välittävän nuolista. Se oli ensimmäinen kerta, kun Timur Lenkin armeija kohtasi näitä suuria eläimiä, jotka kantoivat selässään sotatorneja.

Timur Lenk komensi miehensä kaivamaan ampuma- ja juoksuhautoja, jotta norsut saataisiin ansaan. Sotilaat ampuivat norsujen ajajia, mutta eläimet vaikuttivat pysäyttämättömiltä. Silloin Timur Lenk komensi miehensä sytyttämään tuleen kameleiden selkään kiinnitetyt laatikot ja lähettämään eläimet vihollisen sekaan. Se sai norsut juoksemaan peloissaan omiensa joukossa.
Timur Lenk seisoi jälleen voittajana taistelukentällä. Kaupungin ryöstämisen jälkeen hän otatti pakoon lähteneen sulttaanin jättämät norsut kiinni ja lastautti niiden selkään sotasaaliinsa.

Kaanin jalanjäljissä

Timur Lenk oli pelätty sotaherra, joka halusi palauttaa mongolivaltakunnan loiston ja valloittaa maailman, kuten hänen esikuvansa Tsingis-Kaani oli tehnyt noin 100 vuotta aiemmin.  Mongolivaltakunta oli hajonnut 1300-luvun puolivälissä eri sotaherrojen otettua vallan valtavan imperiumien eri osissa. Pelätyin näistä sotaherroista oli Timur, alun perin uzbekistanilaista alkuperää olevan nomadiklaanin päällikön poika. Klaani oli pitkään palvellut Tsingis-kaania ja tämän seuraajia.

Timur on persiaa ja tarkoittaa rautaa, ja sen kerrotaan kuvaavan hänen verenhimoaan. Nimen toinen osa – Lenk – on sitä vastoin eurooppalainen väännös persian Timur-i-Lengistä, joka tarkoittaa ”Timur rampaa”. Sekä hänen oikea jalkansa että oikea kätensä olivat vaurioituneet taistelussa. Ei tiedetä, kuinka paljon vammat rajoittivat hänen elämäänsä.

Nai sukuun

Timur osoitti jo lapsena taipumusta sotilaselämään. Hän oli tarkka jousen kanssa ja taitava miekkailija, sekä jalan että hevosen selästä. Timur kunnostautui sotaharjoituksissa, ja monet ennustivat, että hänestä tulee vielä jotain suurta. Timurin perhe teki voitavansa toteuttaakseen toiveet ja hankki hänet naimisiin erään Tsingis-kaanin sukuun kuuluneen lesken kanssa.
Timur Lenkin langon nimi oli Amir Husayn. Yhdessä he ajoivat vihamielisen mongoliheimon pohjoiseen, mutta heidän yhteistyönsä päättyi taisteluun, kun Timur Lenk vuonna 1369 nimitti itsensä yksinvaltaiseksi hallitsijaksi alueella, jonka nimi oli persiaksi Mogulistan ja joka oli mongolien vanhaa aluetta. Nyt mongolien valtakunta yhdistettäisiin jälleen.

Nöyryytti sulttaania

Timur Lenk oli brutaali hallitsija, joka ei epäröinyt käyttää terroria poliittisena aseena. Kaupunkien valtauksen ja ryöstämisen jälkeen hän järjesti massateloituksia. Niiden tarkoituksena oli levittää kauhua ja pelkoa sekä vastustajan sotilaissa että siviiliväestössä.

Kun Timur Lenk vuonna 1402 valloitti Ankaran ja otti osmanien valtakunnan sulttaanin vangikseen, hän pakotti tämän katselemaan, miten tämän vaimo ja tyttäret tarjoilivat Timurille päivällistä alasti. Joidenkin lähteiden mukaan naiset myös raiskattiin. Sen jälkeen Timur valjasti sulttaanin vetämään vaunuja ja esitteli häntä häkissä kansalle.

Kaikki ei kuitenkaan ollut pelkkää väkivaltaa ja julmuutta. Timur piti huolta, että legendaarinen kauppakaupunki Samarkand nousi kulttuurin keskukseksi. Persialaisten arkkitehtien avulla hän suunnitteli kauniita puutarhoja. Samarkandista tuli kasvavan imperiumin pääkaupunki. Kun mongolien valtakuntaan oli palannut järjestys, kauppa Kiinan ja Euroopan kanssa kasvoi, ja väkeä virtasi valtakunnan metropoliin.

Timur liikkui brutaalin sodan ja kulttuurisesti sekä taloudellisesti kukoistavan kaupunkinsa välillä. Hän vietti Samarkandissa talvet ja järjesti siellä juhlia sekä tieteellisiä seminaareja ja rakennutti uusia rakennuksia. Kevään tullen hän lähti sotilaineen kohti uusia valloituksia.

Sotaretket olivat Timur Lenkille keino hankkia rikkauksia ja oikeuttaa asemansa valtakunnan johdossa. Timur Lenk ei koskaan kutsunut itseään kaaniksi, kuten hänen mongoliedeltäjänsä olivat tehneet. Titteli liitettiin kuninkaalliseen vereen, eikä Timur Lenk ollut kuninkaallista sukua. Sen sijaan hän käytti komentajaa tarkoittavaa emiirin titteliä.

Virkamiehet valtaan

Timur Lenk ei ollut kiinnostunut kehittämään valloittamiensa alueiden hallintoa. Virkamiehet saivat hallinnoida, miten halusivat.

Timur Lenk on tullut tunnetuksi ennen kaikkea pyrkimyksestään rakentaa uusi mongolivaltakunta alistamalla hallintaansa heimon ja kansan toisensa jälkeen. Hän valtasi nykyisessä Turkmenistanissa sijaitsevan  Khwarezmin ja pohjoisessa Afganistanissa sijaitsevan Khorasanin. Pohjoisessa hän hyökkäsi suurta Kultaiseksi ordaksi kutsuttua mongolivaltakuntaa vastaan ja teki siitä sen vasallivaltionsa kahden sotaretken aikana.

Vuosina 1398–99 Timur Lenk suuntasi kulkunsa Intiaan, jossa kohtasi kovan vastuksen. Kostoksi vastarinnasta hän ryösti ja poltti Delhin vuonna 1399. Vuonna 1401 Timur valtasi Syyrian ja vuotta myöhemmin hän kukisti osmanit – ja nöyryytti heidän sulttaaniaan.

Pelotti Eurooppaa

Timur Lenkin lukuisat ja nopeat sotavoitot, erityisesti osmaneista saatu, herättivät levottomuutta Euroopassa. Mitä hän tekisi seuraavaksi? Olisiko Euroopan vuoto tulla ryöstetyksi tai valloitetuksi? Timur Lenkiä pidettiin maailman vaarallisimpana miehenä. Eurooppalaiset saattoivat kuitenkin huokaista helpotuksesta, kun hän suuntasi sotajoukkonsa kohti Kiinaa.
Idän suuren sivilisaation parissa Timur Lenkiä oli pitkään pidetty vasallina, jonka annettiin sotia ja riehua niin kauan, kun hän ei sekaantuisi kiinalaisten asioihin. Timur Lenk väsyi lopulta seisomaan Kiinan keisarin varjossa ja halusi näyttää, kuka Aasiassa oikein määrää. Hänen joukkonsa lähtivät kohti itää vuonna 1404. Seuraavan vuoden tammikuussa 69-vuotias komentaja sairastui vakavasti. Muutamaa viikkoa myöhemmin hän oli kuollut.

Timur Lenkin jälkimaine ei ollut mukava. Historioitsijoiden ja kronikoitsijoiden mukaan hän hukutti koko Lähi-idän ja Keski-Aasian vereen terrorilla ja jatkuvilla sodilla. Kaupunkia, joka ei välittömästi antautunut, odotti verilöyly. Hänen sanottiin pitäneen teloitettujen päiden pinoamisesta pyramidin muotoisiin kasoihin.

Timur Lenk väitti, että hänen tavoitteensa oli muslimien yhdistäminen, ja hän kutsui itseään ”islamin miekaksi”. Hänen toimensa sotaretkillä eivät viitanneet uskonnolliseen oikeamielisyyteen. Esimerkiksi Intiassa hän tuhosi Delhin ja sen moskeijat maan tasalle.

Ehkä sinua kiinnostaa...