William Adams tunnettiin sinisilmäisenä samuraina.

Vastentahtoinen samurai

Englantilaisen William Adamsin laiva saapui Japaniin vuonna 1600. Miehestä, joka ensin piti teloittaa merirosvona, tulikin Japanin ensimmäinen valkoinen samurai.

keskiviikko 20. syyskuuta 2017 teksti Lars Struwe och Sebastian Relster

Portugalilaiset saapuivat ensimmäisinä eurooppalaisina Japaniin 1540-luvulla. He perustivat kauppa-asemia ja katolisia lähetyssaarnaajakouluja ja yrittivät estää muiden eurooppalaisten vaikutusta maassa. Portugalin monopoli heikkeni vähitellen ja katosi 1600-luvun alussa, kun kauppalaivat Hollannista ja Englannista alkoivat ilmestyä Japanin vesille.

Yksi tällainen laiva oli hollantilainen Liefde, jonka perämiehenä oli englantilainen William Adams. Laiva pysyi hädin tuskin pinnalla – puu oli lahonnut laivan purjehdittua kuukausia Länsi-Afrikan kosteassa trooppisessa ilmastossa, ja runko ja mastot olivat hirmumyrskyn jäljiltä romahduspisteessä.

Laivaston jäänteet

Alkuperäisestä 110:n hengen miehistöstä vain 24 oli selvinnyt hengissä, ja näistä vain kuusi Adamsin lisäksi pysyi tolpillaan – muut olivat keripukin, aliravitsemuksen ja vammojen runtelemia. Näky oli säälittävä verrattuna siihen ylpeään viiden laivan armadaan, joka kaksi vuotta aiemmin oli lähtenyt Rotterdamista perustamaan uusia kauppasuhteita Kaukoitään. Portugalilla oli ollut aiemmin käytännössä monopoli Japanin ja Kiinan tuottoisille kauppareiteille.

Tätä monopolia murtamaan hollantilaiset ja brittikauppiaat olivat yhdessä lähettäneet heinäkuussa 1598 viisi laivaa nimeltään Geloove (Usko), Blijde Bootsschap (Ilosanoma), Trouw (Uskollisuus), Hoope (Toivo) ja William Adamsin Lief--de (Rakkaus).

Viisi laivaa matkalla Länsi-Afrikan ohi kohti Japania. Vain yksi pääsi perille. 

© Rijksmuseum

Myrskyjä ja sairauksia

Onnea tuovista nimistä huolimatta retkikunnan matkasta tuli rankka. Paljon miehiä kuoli kuumesairauksiin matkalla Afrikan länsirannikkoa pitkin. Matkatessa länteen kohti Etelä-Amerikkaa ja Magalhãesinsalmea keripukki, myrskyt ja kohtaamiset vihamielisten alkuperäisasukkaiden kanssa verottivat lisää miehiä. Chilen rannikolla alkuasukkaat tappoivat William Adamsin veljen Thomasin.

Liefden saapuessa Japaniin miehistön jäsenet olivat niin heikkoja, ettei heistä ollut vastusta, kun japanilaiset takavarikoivat aluksen ja vangitsivat heidät. Eurooppalaisia kohdeltiin hyvin, mutta kohtaaminen oli kulttuurishokki molemmille osapuolille. Merimiehet olivat tottuneet pitämään kohtaamiaan alkuperäiskansoja alkeellisina ja sivistymättöminä, mutta nyt tilanne oli päinvastainen. Japanilaiset nyrpistelivät nenäänsä karvaisille ja likaisille merimiehille. Eurooppalaiset joutuivat tottumaan myös paikallisten lähes kasvisruokavalioon, opettelemaan syömään puikoilla ja – paremmissa piireissä – noudattamaan tiukkaa ruokailuetikettiä, johon kuului hiljaisuus syömisen aikana.

Kamala loppu merirosvoille

Pöytätapojen puute oli kuitenkin ongelmista pienin. Japanilaisten keskuudessa kiersi nimittäin huhu, että laivan ruuma oli täynnä aseita. Lasti koostui kyllä pääasiassa kauppatavarasta kuten kangaspakoista, koruista, meripihkasta ja silmälaseista, mutta sisälsi myös 500 lunttulukkokivääriä, viisi tonnia ruutia, tykinkuulia ja 350 tulinuolta. Aseista tuli Adamsille vakava ongelma. Portugalilaiset lähetyssaarnaajat ja kauppiaat Japanissa eivät halunneet protestanttien levittävän maahan omaa versiotaan kristinuskosta tai sallia muiden maiden osallistuvan kaupankäyntiin, joten he syyttivät Adamsia ja hänen miehistöään merirosvoiksi. Se oli vakava syytös maassa, jossa merirosvoa ei odottanut nopea loppu, vaan pitkä ja tuskallinen. Tuomittuja esimerkiksi köytettiin ristille, ja kiduttajat pistivät vartaita tarkkoin valittuihin paikkoihin heidän kehossaan, jotta eivät vahingoittaisi elintärkeitä elimiä. Kaikkein taitavimmat kiduttajat osasivat pistää uhreihinsa kuusitoista varrasta ennen uhrin kuolemista.

Sillä välin kun hänen miehistönsä oli vankina, Adams vietiin Osakaan, jossa seudun hallitsijalla Tokugawa Ieyasulla oli palatsi. Adams kuvasi kohtaamista myöhemmin kirjeessä: "Kuninkaan kaleeri kuljetti minut linnaan Osakassa. Se oli uskomattoman hieno talo, koristeltu ylenpalttisesti kullalla ..."

Tokugawa Ieyasu oli juuri ottanut vallan Japanissa, kun Adams saapui.

© Bridgeman/IBL

Tulisilla hiilillä

Adams joutui nyt tekemään selkoa niin retkikuntansa aikomuksista kuin kotimaansa olosuhteista aina uskonnosta sodankäyntiin asti. Keskustelun tulkkasi portugalilaisten jesuiittapappien kouluttama tulkki, eikä Adams tiennyt käännettiinkö hänen sanansa oikein. Hänet laitettiin vankilaan, jossa hän kymmenen päivää pelkäsi joutuvansa ristiinnaulituksi merirosvona. Kun hänet haettiin pois, hän löysi itsensä taas Tokugawa Ieyasun luo-ta, joka tiedusteli häneltä kaikenlaista karjanhoidosta ja tähtitieteestä matematiikkaan ja navigointiin.

Jälkeenpäin Adams lähetettiin takaisin vankilaan, mutta nyt häntä kohdeltiin jo paljon paremmin. Adams kulki vankilan ja palatsin väliä kuusi viikkoa. Tiettävästi hän osasi käännösongelmista huolimatta esiintyä edukseen. Ainakin hän ja muu miehistö saivat pitää henkensä.

Tokugawasta tuli shogun

Samana vuonna kun Adams tuli Japaniin, Tokugawa Ieyasu voitti Itä- ja Länsi-Japanin välillä riehuneen sisällissodan. 1603 Ieyasu sai shogunin tittelin ja hänestä tuli koko Japanin hallitsija. Maan uusi johtaja lypsi Adamsilta ja hänen miehistöltään yhä lisää tietoja ja sai oppia, ettei Euroopan todellisuus suinkaan ollut sellainen kuin portugalilaiset jesuiittapapit olivat hänelle kuvailleet. Adams osasi esimerkiksi kertoa, että kaikki eurooppalaiset eivät suinkaan totelleet paavia eikä Portugali ollut Euroopan ainoa varteenotettava suurvalta.

William Adams oli shogunille niin arvokas, ettei häntä päästetty palaamaan Englantiin. Hän muun muassa rakensi eurooppalaisia valtamerilaivoja. 

© Bridgeman/IBL

Jesuiitat tarjosivat pakoa

Jesuiitat seurasivat ärtyneinä, kuinka Adams sai shogunilta yhä enemmän vaikutusvaltaa. Päästäkseen hänestä eroon he tarjoutuivat jopa auttamaan häntä pakenemaan. Adams kieltäytyi houkuttelevasta tarjouksesta, koska epäili – varmaankin perustellusti – että pako voisi tarkoittaa hänen likvidoimistaan tai sitä, että hän saa päättää päivänsä portugalilaisessa vankilassa.

Hollantilaisten alus Liefde oli tuolloin jo kauan sitten tuhoutunut. Adams sai shogunilta määräyksen rakentaa pari eurooppalaisen mallin mukaista avomerialusta. Adams toivoi pääsevänsä toisella aluksella takaisin kotiin, mutta shogun kieltäytyi päästämästä häntä, vaikka Adams aneli ja kertoi hänelle vaimostaan Marysta ja lapsista, joita hänellä oli Englannissa.

Japanin valkoinen samurai

Shogun piti huolen, että Adamsin ja miehistön häkki oli kullattu. Vuonna 1605 Adams sai sekä pienen kartanon Miuran kaupungista että japanilaisen nimen Miura Anjin – Miuran perämies. Nyt Adams sai samurain arvon ja luvan kantaa arvon mukaisia kunniamerkkejä, pitkää ja lyhyttä miekkaa.

Hän avioitui japanilaisnaisen kanssa ja sai tämän kanssa kaksi lasta. Shogun kielsi Espanjaa ja Portugalia käymästä kauppaa Japanin kanssa ja luovutti kauppaoikeudet Englannille ja Hollannille. Adams kävi neuvotteluja hollantilaisten ja englantilaisten laivojen nimissä ja ansaitsi itselleen samalla pienen omaisuuden.

Kun Adams palkattiin englantilaisen kauppayhtiön edustajaksi Japanissa, hän onnistui lähettämään kirjeitä kotiin. Osan palkastaan hän toimitti perheelleen Englannissa. Hän oli kuitenkin liian arvokas neuvonantaja ja kauppias saadakseen luvan poistua Japanista. Lopulta Adams luopui koko ajatuksesta. Hän ikävöi perhettään, mutta toisaalta hän ei olisi kotimaassaan koskaan voinut saavuttaa samanlaista asemaa.

Elämänsä loppupuolella Adams sai tehdä kauppamatkoja Aasiassa. Matkalla kotiin Vietnamista Adams vieraili ystävänsä luona Hiradon kaupungissa, ja siellä hän toukokuussa 1620 kuoli. 

Fakta: Kirja ja tv-sarja

William Adamsin tarina innoitti kirjailija James Clavellia kirjoittamaan vuonna 1975 ilmestyneen Shogunin. 1980 siitä tehtiin huomiota herättänyt tv-sarja. Adams sai siinä nimekseen John Blackthorne ja Tokugawasta tuli Toranaga.

Ehkä sinua kiinnostaa...